Valtiollisen tuen leikkaukset sekä yleinen kustannustason nousu ovat koetelleet viime vuosina useita kulttuurialan toimijoita ja niin myös Nihil Interitiä. Tänä vuonna saamamme Taiteen edistämiskeskuksen tuen määrä laski jopa n. 21% vuoteen 2024 nähden. Yhdistys on jo kauan tottunut tekemään vähällä paljon, mutta niukentuneet resurssit ovat johtaneet isoihin supistuksiin toiminnassamme. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi ja värväämällä uusia jäseniä voit tukea toimintamme jatkuvuutta ja monipuolisuutta hankalien aikojen yli.
Nihil Interitin toimintaan kuuluu tällä hetkellä runouslehti Tuli & Savun ja kritiikkiportaali Runografinjulkaiseminen, runouden kirjoittamista opettavat kurssit sekä valtakunnallisten runouspalkintojen jakaminen. Taloustilanteen salliessa julkaisemme myös digitaalisen runouden sivusto Nokturnoasekä järjestämme runoustapahtumia.
Liity jäseneksi ja tue runoutta! Suosittele jäsenyyttä myös omalle tuttavapiirillesi. Jäsenyys maksaa vain 20 euroa vuodessa. Vakavaraisille on myös mahdollisuus kannatusjäsenyyteen hintaan 50 euroa / vuosi.
Toteutin runouspalkintoesineet betonivaluina ja merkitsin ne leimasimia käyttäen. Esineet edustavat välimerkki-teemaa, jota olen käyttänyt viime aikoina työskentelyssäni aseemisen taiteen parissa.
Huutomerkki valikoitui symboloimaan runouden yhteiskunnallista merkitystä. Runoilijat poimivat tarkkanäköisesti teoksiinsa asioita ajastamme, tuovat esiin heikkoja signaaleja ja julistavat väkeviä kannanottoja. Runous haastaa antamaan tilaa tunteille, kutsuu aistimaan ja puhuttelee.
Nykyaika on monella tapaa brutaalia, mutta runous seisoo vahvoin jaloin ja huutaa, että ei ole häviämässä minnekään.
Runoyhdistys Nihil Interit on jakanut valtakunnallisia runouspalkintoja vuodesta 2013 alkaen. Runopalkintojen saralla palkitseminen on tärkein runoilijoilta runoilijoille jaettava tunnustus vuosittain. Palkintoon ei liity rahallista palkitsemista.
Vuonna 2025 vuoden runoteokseksi on valittu V.S. Luoma-ahonTeoria (Poesia).
Vuoden 2025 runoteospalkinnon voittaja V. S. Luoma-aho. Kuva: Olli-Pekka Tennilä
Nihil Interitin palkintoraadin mukaan Teoriasta keriytyy auki piinaava, haikea, viisas ja herkkä syyskirja. Teos hurmasi raadin punnitulla kompositiollaan, lempeän ajattelevalla ironiallaan ja herkällä affektiivisuudellaan.
Nimen kylmänviileistä assosiaatioista huolimatta Teoriassa on vahva, koko teoksen läpi kulkeva tuntutila, jossa ajattelun ja tuntemisen erot hälvenevät ja limittyvät. Tiivis ja pikkutarkka teos on rakenteeltaan suvereeni ja taidokkaan keveän tuntuinen, lieriön muotoinen malli ajasta. Monenlaiset tekstilajit aina säelyriikasta dialogiin ja aforismiin asettuvat luontevaan suhteeseen toistensa kanssa ja ovat nautinnollista luettavaa.
Teorian erityisenä ansiona voi pitää myös teoksen onnistunutta tapaa käyttää ironiaa lämpimän ilkikurisesti ja aidon huvittavasti. Eritoten sen aforistinen osio jättää puisevan kyynisyyden taakseen ja luottaa sen sijaan salaa mehevään huumoriin. Teoksen viimeinen osio sinetöi kokonaisuuden henkilökohtaisuudellaan, intiimiydellään ja lyyrisyydellään.
Rosebud Sivullinen vuoden runousteoksi
Vuoden runoustekona palkittu Rosebud BooksinSivullinen -kirjakauppa on tarjonnut asiakkailleen Suomessa ennennäkemättömän laajan valikoiman sekä monimuotoista kotimaista että ulkomaista runoutta, niin käännettynä kuin alkuperäiskielilläkin. Kirjakaupan runovalikoima koostuu kaikenkokoisten kustantamoiden teoksista, ja se on toiminut todellisena runouden ystävän irtokarkkihyllynä — poetiikkojen, kielien ja kokeellisuuksien moninaisuus on kirjakaupassa laajasti edustettuna.
Myös Sivullisen lava on vakiinnuttanut paikkansa erilaisten kirjallisten tapahtumien keskuksena, jossa monenlaisille eri runouksille löytyy tilaa. Sekä runokirjojen levikin että runouden näkyvyyden lisäämisen kautta Sivullinen on tukenut runouden asemaa Suomessa merkittävästi.
● Runouspalkinnot jaettiin Turun Kirjamessuilla perjantaina 3.10. 2025. Nihil Interitin palkintoraatiin vuonna 2025 kuuluivat: Matti Kangaskoski (pj.), Anni Katajapuu, Laura Kärkäs, Matias Loikala, Aamu Pulkkinen ja Tuomas Taskinen. Voittajille jaetut runousesineet suunnitteli ja valmisti Kirsi-Marja Moberg.
Vesa Haapala: Maallisten ilojen puutarha (Otava 2025)
Maallisten ilojen puutarha on tehokkaan kerroksellinen ja kunnianhimoinen kokonaisteos, jossa useat poeettiset ja temaattiset haasteet löytävät mielenkiintoisen ja merkityksellisen muodon. Teoksen lähtökohta, Hieronymus Boschin samanniminen triptyykki (n. vuodelta 1500), on monisäikeinen ja loppumattoman runsas taideteos, jonka kuvaaminen runouden keinoin haastaa ekfrasiksen uuteen asentoon. Kuvan kirjoittaminen, runoteoksellinen kuvailu, on visuaalisuuden saturoimassa nykyajassa erityisen kiinnostava poeettinen keino. Oivaltavaa on myös, miten 500 vuotta vanhan taideteoksen kuvaus keskustelee nykyajan kanssa esimerkiksi teknologian – ja tekoälyn – osalta. Teoksen monimuotoinen runokieli on kekseliästä ja ajateltua.
Huotarisen teos Menettämisestä, säilyttämisestä tutkii kirjallisia yhteyksiä, niiden katkoksia ja jatkuvuuksia sekä henkilökohtaisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta käsin. Kirjoittajuus ja lukijuus kiertyvät yhteen kokoelman ensimmäisessä ”Menettämisestä” -osastossa, joka katsoo kohti lapsuutta ja erityisesti sisartenvälistä yhteyttä. Teoksen toinen osasto ”Säilyttämisestä” syventää teoksen ajankohtaista kulttuuri- ja kirjallisuuspoliittista kantaaottavuutta. Menettämisestä, säilyttämisestä on syvällinen ja herkkä puolustuspuhe kirjallisuuden ja erityisesti runouden merkityksestä kulttuurivihamielisen ajan keskellä.
Sanna Karlström: Maanpäällinen osa (Otava 2025)
Sanna Karlströmin Maanpäällinen osa kurkottaa suurissa, ajattomissa teemoissa juuriin, ilmaan ja horisonttiin kuin kasvi. Kuoleman ja elämän köynnöksiin kiinnittyneet runot tarjoilevat hienoja, ilmavia visioita. Runot ovat tiivistettyjä ja kirkkaita eikä kieli rusikoidu, vaan taipuu kauniisti. Ruumis irtaantuu runoissa mielenkiintoisesti sielusta ”astronautin pukuna” – sielukin on tavallaan kehollinen. Vasta sieluttomuus riisuu runon minän “pieneksi kuin neulanpisto”. Kuvallisuus on kekseliästä, kuten käsityömaailman yhdistäminen kehollisuuteen ja huumori arkisuudessaan hauskaa. Lukukerrat avaavat tyylikkäitä runoja kuin teekukkia.
V. S. Luoma-aho: Teoria (Poesia 2024)
V. S. Luoma-ahon Teoria on lieriön muotoinen malli ajasta. Elämän ja kuoleman syklissä jylläävän teoksen kekseliäässä kompositiossa muodoltaan hyvin erilaiset tekstit ovat nautinnollista luettavaa. Tiivis ja pikkutarkka teos avaa portin ironian uuteen aikakauteen, jossa puisevan kyynisyyden sijaan luotetaan ilkikuriseen ja salaa mehevään huumoriin. Sen aforistisissa teksteissä runo hiipii lähelle vitsikirjaa veistellessään taidokasta mukafilosofiaa kylmäävien oivallusten sekaan: ”Pitää opetella rakastamaan itseään ennen kuin voi oppia rakastamaan itsensä näköistä lasta”. Lopulta aikalieriöstä keriytyy auki piinaava, haikea ja herkkä syyskirja.
Pirjo Lyytikäinen: Vanhan metsän elegia (Aviador 2025)
Pirjo Lyytikäisen esikoisrunoteos Vanhan metsän elegia on lyyrinen metsäretki ja kannanotto luonnon puolesta. Teoksessa nousevat esiin metsän monet äänet ja niiden eri sävyt, joita typografinen asettelu onnistuneesti ilmentää. Elegioille tyypillinen kaiho on läsnä runojen tunnemaisemassa, erityisesti avohakkuumaisemaa kuvaavassa osastossa. Metsän tuntua kuvaavat lukuisat uudisyhdyssanat, kuten ”lumenkimallusmetsä” ja ”sammalhehku”, ovat kekseliäitä ja aistivoimaisia. Teoksen minimalistiset ja hienovireiset säkeet onnistuvat tallentamaan tarkasti ja kirkkaasti metsään liittyviä havaintoja ja tunteita.
Katja Meriluoto: Puun avaruudesta (Aviador 2025)
Katja Meriluodon teos Puun avaruudesta vie lukijan matkalle lajien välisiin suhteisiin. Ekologiaa, taksonomiaa ja rajanvetojen vaikeuksia tutkiva teos onnistuu kuvaamaan lajienvälistä vuorovaikutusta monisäikeisesti ja koskettavasti. Erityisen ansioitunutta on tapa, jolla Puun avaruudesta tunnustelee muiden kuin ihmislajisten eliöiden kokemuksia, päästäen lukijan sisään esimerkiksi päpsiäisten eli kärpästen kokemusmaailmaan. Kokoelma kannustaa elävien ja elottomien väliseen yhteiseloon kaikkine vaikeuksineenkin, ja löytää myös ihmiselle oman paikkansa elonkehässä.
Olli Sinivaara: Valoon, vihreään (Teos 2025)
Valoon, vihreään lumoaa ihmeellisten puiden ja pionien luo. Näitä hiljaisia läheisiämme teos havainnoi hitaudessaan poikkeuksellisella tarkkuudella. Verkkainen rytmi rinnastuu puiden hitaaseen kasvuun ja moninaiset toistorakenteet puiden toistuviin muotoihin: oksiin, lehtiin, neulasiin. Teos on tunnelmaltaan rauhallinen, harraskin, mutta ilmaisee saarnaamatta puiden mittaamattoman arvon. Kirja muuttaa tapaamme katsoa puita, ”ääretöntä joka näkyy”.
Vuoden runoteos ja runousteko palkitaan Turun kirjamessuilla perjantaina 3.10. 2025 klo 17.00-18.00. Palkintoraatiin vuonna 2025 kuuluvat Anni Katajapuu, Matti Kangaskoski (pj.), Laura Kärkäs, Matias Loikala, Aamu Pulkkinen ja Tuomas Taskinen. Voittajille luovutettavista runoesineistä vastaa Kirsi-Marja Moberg.
